Niin se joulu tuli. Meinasin alkaa tarinoimaan kaikenmaailman sääolosuhteista, mutta eiköhän jokainen meistä ole ihan ajantasalla ainakin oman paikkakuntansa säästä. Tähän tapaan ajattelin kuitenkin tiivistää: lumet sulivat ja nyt odotellaan kevättä!!
Syömingit hakusessa
Jotenkin tuo karppaus lähti aika hurjasti liikkeelle – 11 päivää ja paino oli pudonnut jo -4,9kg! Sitten tuli joulu ja jääkaapissa oli taas kinkkua. Voi sitä kurjuutta kun oltiin otettu varaslähtö kinkun kanssa jo reilu viikko sitten. Eihän se maistunut ollenkaan! Laatikot sen sijaan upposi, mutta yksi lautasellisen ruokaa riitti jouluna ja joulupäivänä. Tapanin päivänä santsasin lisää, kun päästiin maistelemaan isoisän eri kala-, silli- ja mätireseptejä.
Suklaata on mennyt alle 100g koko joulun aikana, mikä on ennätys vähyytensä suhteen. Painon katsoin tänä aamuna, oli koholla vaivaiset 700g, joten ei se joulu ollut mikään katastrofi. Mässäilyt jäi sikseen. Perussetillä mentiin taas: Aamupala, joulupäivällinen ja iltapala. Vettä yritin muistaa juoda tasaisin väliajoin.
Huomenna palataan ruotuun karppauksen suhteen. Tuntuu hieman pahalta, sillä kärsin aika huonosta olosta tuossa 9-11 päivänä karppauksen aloituksesta. Hiilarit olivat niin alhaalla, että voin suoraan sanoen pahoin. Huono olo parani kyllä iltaa kohti, mutta ruokahaluttomuus ei. Pakotin silti itseni syömään, jottei paino ala junnaamaan paikoillaan. Joulu pelasti tosin tämänkin tilanteen. Heti kun sain hiilareita nassuun niin olo koheni! Otan varmaan tavaksi 2 viikon tai 1 viikon välein hiilaripäivän (jolloin syön vähintään 60g hiilareita).
Ja tämä huono olo on kyllä itseaiheutettua; liian vähän kasviksia, marjoja ja hiilareita ylipäänsä! Kyllä sen tuntee omassa kehossa mikä on itselle sopiva määrä. Jos on vetämätön, ruokahaluton olo on hiilarit kyllä liian alhaiset. Parhaita hiilarin lähteitä itselläni on salaatti (tomaatti, kurkku, salaatti, paprika ja sipuli). Toisena hyvänä kakkosena tulee kruunukasvikset & wok-vihannekset. Näitä lisää ruokavalioon jatkossa niin pitäisi huonot olot välttää!
Joulu on lasten juhla
Tyttäreni ensimmäinen joulu meni ihanasti. Lahjoja tuli paljon ja pakettien repiminen ja maistelu tuntui olevan joulun kohokohta. Anya pääsi maistelemaan myös jouluruokia (maltillisesti). Saarioisten porkkanalaatikko sai aikaan kakomisrefleksin. Siinä meinasi nauru purskahdella vähän jokaisella, oli se sellainen näky. Lanttu- ja perunalaatikko sen sijaan maistuivat hyvin. Sormiruokailua kokeiltiin myös, ja voi kuinka hienosti se sujui. Vaikka koko ruokalista oli tytön poskilla niin kyllä se lautanen tyhjeni suuhun lapsosen pienien kätösten kautta! Uskomatonta miten pienet oppivat niin nopeasti asioita. Sormiruokailua meinattiin jatkossakin kokeilla.
Joulu meni mukavissa merkeissä ja nyt on aika odotella uutta vuotta. Uusi vuosi tuo mukanaan liikuntaa, lisää karppikokemuksia ja töitä. Nyt toivotan rauhallista Tapaninpäivää ja siirryn tyttäreni kanssa iltapalalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti